Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset lähtivät lausuntokierrokselle – mitä uutta työeläkekuntoutukseen?

Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman kuntoutuksen uudistamiskomitean työ on tullut päätökseen. Komitean tavoite oli luoda yhdenvertainen, kustannustehokas ja ohjattava järjestelmä Suomen tällä hetkellä hajanaiseen kuntoutuskenttään. Komitean haasteet olivat melkoiset eikä keskeneräinen sote- ja maakuntauudistus helpottanut urakkaa.

Kuvassa Elon lääketieteellinen johtaja Maarit Gockel
Maarit Gockel

Kokonaisuudessa on lupaavia ehdotuksia, ja työ-sana esiintyy komitean mietinnöissä ilahduttavan usein. Tämä kertoo, että komitea on kiinnittänyt erityistä huomiota työkyvyn ylläpitämistä tukevien ehdotusten pohdintaan.

Työeläkekuntoutuksen kriteereihin muutoksia

Kuntoutuksessa tähdätään tapauskohtaisesti palauttamaan, parantamaan tai ylläpitämään henkilön työ- ja toimintakykyä. Komitea katsoi työeläkekuntoutuksen toimivan hyvin ja siten muutostarve oli pieni. Tällä hetkellä työelämässä vakiintuneesti toimineella alle 63-vuotiaalla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus, vika tai vamma aiheuttaa työkyvyttömyysuhan, hänellä on työskentelystä saatuja työansioita vähintään 34 910,29 euroa, ja hänellä ei ole oikeutta kuntoutukseen tapaturmavakuutuksen tai liikennevakuutuksen kuntoutusta koskevien säännösten perusteella.

Laissa ei kuitenkaan ole määritelty, mitä työelämään vakiintuminen tarkoittaa. Tämä puolestaan vaikeuttaa Kelan ja työeläkekuntoutuksen välistä vastuunjakoa. Komitea ehdottaakin, että työelämään vakiintuneisuuden kriteeri poistetaan ja korvataan vakuutetuilla työansioilla viimeisten kolmen vuoden ajalta. Kuntoutukselta edellytetään edelleen tarkoituksenmukaisuutta eli siihen sisältyvillä toimenpiteillä tulee voida lykätä eläkkeelle siirtymistä.

Työkyvyttömyysuhan varhaisempi havaitseminen vauhdittaa työelämään kuntoutumista

Työeläkejärjestelmän kannalta uutta ovat ehdotuksissa kuvatut kuntoutustarpeen tarkistuspisteet 90, 150 ja 230 sairauspäivärahapäivän kohdalla. Komitean ehdotuksessa Kela lähettää sairauspäivärahan täyttymisajankohdasta tiedon työeläkelaitokselle sen omista vastuuasiakkaista. Tiedot lähetettäisiin vain työeläkekuntoutuksen ehdot täyttävistä ja kuntoutuksesta todennäköisesti hyötyvistä asiakkaista. Jos kuntoutustarvetta ei ole havaittu 60 ja 90 sairauspäivärahapäivän kohdalla, arvioidaan henkilön kuntoutustarve, jäljellä oleva työkyky ja työssä jatkamisen mahdollisuudet tarvittaessa 150 ja 230 sairauspäivärahapäivän kohdalla työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon yhteistyössä. Työfysioterapeutit määritellään jatkossa työterveyshuollon ammattihenkilöiksi, joiden vastaanotolle voisi mennä ilman työterveyshuollon lääkärin tai hoitajan lähetettä.

Kelan yhteydenpito työeläkeyhtiöihin sairauspäivärahapäivien tarkistuspisteiden kohdalla on hyvä uudistus, sillä se antaisi työeläkeyhtiöille mahdollisuuden todeta työkyvyttömyyden uhan aiemmin. Näin henkilö saadaan jouhevammin kuntoutuksen piiriin ja jopa täysipainoiseen työelämään palaaminen helpottuu.

Maakunnan rooli kuntoutuksessa korostuu

Ehdotusten mukaan maakunta vastaa toiminta- ja työkyvyn tuen sekä kuntoutuksen toimintamallien toimivuudesta. Tällöin ainakin osa nyt Kelan vastuulla olevaa hoitoketjua siirtyisi maakunnan vastuulle. Jää kuitenkin vielä nähtäväksi, rakennetaanko tulevaan järjestelmään riittävästi kannustimia toimintakyvyn ylläpitämiseksi niin töissä käyville, ikääntyneille kuin nuorille.

Mikäli ehdotukset toteutuvat, meillä tulee olemaan entistä parempi ja selkeämpi kuntoutusjärjestelmä, joka tukee kuntoutujaa elämän kaikissa tilanteissa. Kaiken kaikkiaan ehdotukset toteutuessaan selkeyttävät kuntoutuksen prosesseja ja vastuita valtakunnallisesti. On kuitenkin syytä olla tarkkana, ettei kuntoutus jää hoitotoimenpiteiden jalkoihin maakunnan toiminnan alkaessa.

Maarit Gockel

Kirjoittaja on Elon lääketieteellinen johtaja

comments powered by Disqus