Huolehditaan yhdessä, että työ antaa enemmän kuin ottaa

Oletko miettinyt, kuinka suuressa roolissa työ on sinun elämässäsi? Parhaimmillaan työ antaa mahdollisuuden itsensä toteuttamiseen ja haastamiseen sekä tavoitteiden saavuttamiseen. Työn antoisuuden kääntöpuolena on se, että työn imussa saattaa joskus antaa itsestään liikaakin. Kun mielenkiintoiset projektit imaisevat mukaansa ja tulosta syntyy, saattavat kehon ja aivojen vaatimukset jäädä huomiotta.

Syyskuun alussa järjestimme asiakkaillemme Hulluna hyvinvointiin -seminaarin, jonka teemana oli aivojen hyvinvointi. Sain itse uusia ahaa-elämyksiä siitä, miten voin pitää huolta aivojeni toimintakyvystä. Seminaarissa oli tarjolla myös näkökulmia siihen, miten työpaikoilla voidaan edistää hyviä käytäntöjä hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Viime vuosina useilla aloilla on tapahtunut hyvää kehitystä työpaikkojen ilmapiirin ja työhyvinvoinnin kehittämissä. On ymmärretty entistä paremmin, mistä työhyvinvointi rakentuu ja miten siihen voidaan vaikuttaa. Työhyvinvointi on ennen kaikkea sitä, että arki sujuu. Usein ongelmia työssä jaksamisessa aiheuttaa työn hahmottomuus ja epäselvyys tavoitteissa. Jokaisen pitäisi tietää mahdollisimman tarkkaan, mitä pitäisi tehdä ja mitä työssä pitäisi saavuttaa.

Työhyvinvointi on ennen kaikkea sitä, että arki sujuu.

Useilla työpaikoilla on otettu käyttöön varhaisen välittämisen malli tilanteisiin, joissa työntekijän jaksaminen on koetuksella tai työ ei jostakin syystä suju. Pelkkä malli ei kuitenkaan riitä, vaan jokaisen esimiehen pitäisi myös tuntea alaisensa niin hyvin, että osaa tarvittaessa kysyä: Mitä sinulle kuuluu? Onko kaikki hyvin?

Kysymysten esittäminen ja avoimen ilmapiirin vaaliminen ovat olennaisen tärkeitä, sillä usein oma halu näyttää ja pärjätä ovat esteenä ongelmien tai tuen tarpeen myöntämiseen. Ylpeys tai esimerkiksi epävarmuus työpaikasta saattavat estää sanomasta, että oma jaksaminen ja tavoitteet eivät ole tasapainossa.

Vaikka vastuu omasta hyvinvoinnista on ensisijaisesti meillä jokaisella itsellämme, on hyvä muistaa, että esimiehillä on vastuu seurata työntekijöiden jaksamista. Koska nykymaailmassa esimiehet saattavat olla toisella paikkakunnalla ja jopa toisella puolella maapalloa, olisi upeaa nähdä, että työyhteisöissä kannettaisiin myös yhteisesti vastuuta kaikkien hyvinvoinnista.

Kiitos kaikille tapahtumamme osallistujille – ensi vuonna tapaamme jälleen Hulluina hyvinvoinnista!


Anu Suutela-Vuorinen

Kirjoittaja on Elon työhyvinvointijohtaja.

Kirjoitus on julkaistu Elon työhyvinvoinnin uutiskirjeessä. Tilaa uutiskirje ja liity postituslistalle >

comments powered by Disqus