Elon Suomi-teko – esittelyssä työelämän tositarinat

Tiesitkö sinä peruskoululaisena, mikä sinusta tulee isona? Tai mitä ammatteja ylipäänsä on olemassa? Minä en ainakaan tiennyt. Siinä vaiheessa kun peruskoulu päättyy, olisi nuorella kuitenkin hyvä olla jo joitakin ajatuksia tulevasta suunnastaan. Tähän tarpeeseen me elolaiset halusimme vastata, kun keskiviikkona 14.9. järjestimme Työelämä tutuksi -teemapäivän yhdessä Tiistilän koulun kanssa.

Annette Lius
Annette Lius

Teemapäivä syntyi Ylen Suomi-teko-kampanjan haastamana. Kampanjan yhteisenä tavoitteena on tehdä Suomesta parempi paikka meille kaikille. Elon Suomi-teko lähti ajatuksesta näyttää nuorille työelämän iloiset kasvot. Tavoitteena oli päivän aikana herätellä opiskelijoille ajatuksia siitä, minkälaisia työtehtäviä oikein löytyykään kertomalla erilaisia uratarinoita ja avaamalla sitä, miten eri valinnoista voi päätyä melkeinpä mihin vain.

Saimme houkuteltua mukaan monia elolaisia, mutta myös muiden alojen asiantuntijoita, Espoon nuorten tieto- ja neuvontapiste yESBOxista, Prismasta ja Fazer Amicasta. Rasteilla koulun kahdeksasluokkalaiset kuulivatkin hyvin erilaisista ammateista, kuten asiakasneuvoja, keittiömestari, palvelupäällikkö ja nuoriso-ohjaaja. Rastien lisäksi keräsimme uratoiveita, järjestimme CV-kuvausta ja annoimme vinkkejä CV:n tekoon.

Keskustellessani opettajien ja koulun opon kanssa esille tuli toive sitoa työelämä yhä tiiviimmin opiskeluihin jo ala- ja yläkoulusta lähtien. Samaa olen kuullut myös ammattikouluista ja korkeakouluista, vaikka näissä yhteistyötä tehdään jo huomattavasti enemmän. Tarve on siis selkeästi olemassa ja koulut ovat valmiita vastaanottamaan yrityksiä mukaan koulun opintojaksoihin. Enää puuttuvat yritykset.

Konkreettisten tarinoiden ja esimerkkien kautta työelämä, yritykset ja erilaiset ammatit tulevat tutuiksi yhä useammalle nuorelle jo peruskoulun aikana. Opettajatkin tuntuivat pitävän juuri tällaisia työelämä tutuksi -päiviä erittäin hyödyllisinä. Kaikilla kun ei ole roolimalleja ympärillään. Jos yhden nuoren syrjäytymisen hinnaksi arvioidaan noin miljoona euroa, on jo yhden nuoren saaminen osalliseksi työelämään hyvin merkittävää.

Jos yhden nuoren syrjäytymisen hinnaksi arvioidaan noin miljoona euroa, on jo yhden nuoren saaminen osalliseksi työelämään hyvin merkittävää.

Suunnitellessamme ja järjestäessämme päivää aloin myös itse pohtia ajatuksiani yläasteikäisenä. Minulla ei ollut aavistustakaan siitä, mitä haluaisin isona tehdä tai mikä minua kiinnostaisi. Mitä olisin itse kaivannut ja mistä olisi ollut minulle apua? Luulen, että juurikin tällainen päivä olisi auttanut itseäni hahmottamaan erilaisia ammatteja ja opintosuuntia paremmin sekä samalla herätellyt pohtimaan tulevaisuutta.

Yläkouluikäisenä työelämä tuntui itsestäni melkeinpä liiankin kaukaiselta ajatukselta. Uskon, että moni koululaisista ajattelee samoin. Kahdeksasluokkaisilla muutamalla oli jo TET-paikka lokakuulle tiedossa, mutta moni ei ollut paikkaa vielä saanut. Suuri osa ei ollut vielä koskaan ollut töissä, joten tietoa työelämästä ei välttämättä ollut ollenkaan.

Teemapäivämme jälkeen toivomme, että entistä useampi koululainen sai uutta uskoa tulevaisuuden mahdollisuuksiinsa, näkee työelämän entistä positiivisemmassa valossa ja motivoituu opiskelemaan. Toivottavasti koululaiset saivat rasteilta itselleen ylös muutaman vinkin tulevaisuutta varten, sillä jokaisen meistä on mahdollista löytää oma paikkansa työelämästä ja rakentaa hyvinvoivaa Suomea omalta osaltaan.

Annette Lius

Kirjoittaja toimii Elossa HR Partnerina.

comments powered by Disqus