Eläkeuudistus viitoittaa oikealle tielle

Pitkään odotettu vuoden 2017 eläkeuudistus saatiin syyskuussa neuvoteltua. Valmiina on työmarkkinaosapuolten tekemä työeläkeuudistuksen sopimus, joka toimii pohjana heti perään alkavalle lainsäädäntöhankkeelle.

Mikko Karpoja​
Mikko Karpoja​

Sopimus vastasi tavoitteisiin

Saavutettua sopua voidaan pitää onnistuneena: eläkkeellesiirtymisiän odote näyttäisi ennusteen mukaan kasvavan 62,3 vuoteen ja julkisen talouden kestävyysvaje pienenevän 0,8–1,0 prosenttia bruttokansantuotteesta ajankohdasta, laskijasta ja laskentatavasta hieman riippuen. Työurien pidetessä myös eläkkeet kasvavat. Eläkejärjestelmän kestävyysvajeen supistamisen näkökulmasta olennainen rajapyykki saavutettiin, kun ennusteen mukaan maksunkorotuspaine saatiin purettua pitkäksi aikaa, aina vuoteen 2070 asti. Työeläkemaksuksi riittää 24,4 prosenttia palkoista, kun aiempi ennuste oli 25,5 prosentin taso. Saa nähdä miten julkisen talouden kestävyysvajemittari reagoi tähän.

Eläkkeet ja eläkeikä korkeammiksi

Kansalaisten näkökulmasta eläkkeet kasvavat, kun työura pitenee. Sopimuksen tehneiltä työmarkkinaosapuolilta oli selvästi mennyt usko ainakin ikävuosien 63–65 osalta nykyisen järjestelmän joustavan eläkeiän ideaan, jolla päätöksenteko uran jatkamisesta oli jätetty kansalaisille. Nämä ikävuodet on vastaisuudessa tehtävä töitä. Näiden ikävuosien jälkeinen aika jätetään vuoteen 2027 asti kansalaisten harkintaan kuten nykymallissa.

Vuoden 2030 jälkeen työuraa on jatkettava myös yli 65-vuotiaana, jos työvoimassaoloajan ja eläkkeellä oloajan suhde ei kehity tasapainoisesti. Suhdetta tarkastellaan vastaisuudessa viiden vuoden välein ja sen pohjalta tehdään tarvittavia muutoksia eläkeikään. Elinaika pitenee lääketieteen kehityksen myötä, ja näin työssäoloajan on lisäännyttävä, jotta ainoastaan eläkkeelläoloaika ei lisääntyisi. Arviot alimmasta eläkeiästä näyttävät nyt hurjan korkeilta, mutta selvitykset ovat tähän asti osoittaneet, että elinajan pidentyminen lisää sekä työkykyisiä ikävuosia että toimintakykyisiä eläkevuosia.

Tärkeää on, että työkykyä ja -halua sekä ennen kaikkea työtä on tarjolla. Muuten eivät ainakaan kestävyysvajelaskelmat pidä paikkaansa.

Akavalaiset eläkeuudistuksen häviäjiä?

Sopimukseen eivät tulleet mukaan kaikki työmarkkinaosapuolet, sillä Akava jäi ulkopuolelle. Akava olisi halunnut ylläpitää ikääntyneiden korkeampia karttumia. On tietysti niin, että kun työurat pakosta pitenevät, kasvaa myös eläkkeiden taso. Voikin olla niin, että akavalaisten näkökulmasta tämä uudistus ei ollut niin paha kuin aiempi vuoden 2004 uudistus, kun eläkkeen loppupalkka-ajattelusta luovuttiin.
 
Eläkkeelle jääminen on iso elämänmuutos verrattavissa esimerkiksi avioliittoon. Se on myös iso taloudellinen elämänmuutos. Työeläkejärjestelmän tehtävänä on taata kohtuullisesti elintason säilyttävä toimeentulo kaikille vakuutetuille kansalaisille ansioiden mukaan. Akavalaisista merkittävä joukko aloittaa työuransa hieman myöhemmin opiskeluaikojen ollessa pitkiä. Kun monet akavalaiset tyypillisesti myös tekevät uraa, jossa palkkakehitys on nouseva, voi tämä näkyä ikävänä yllätyksenä työeläkkeen määrässä suhteessa viimeisten vuosien ansioihin.

Akavan esittämässä esimerkissä nousevaa uraa tekevän työntekijän nettoansio on uran loppupuolella noin 4100 euroa kuussa. Uuden järjestelmän mukainen nettoeläke olisi noin 2000 euroa kuussa. Voi olla, että esimerkiksi vuokran maksamisen ja ruokakulujen jälkeen on mietittävä, onko enää varaa jokavuotiseen etelänmatkaan. Ns. korvausaste kuvaa alkavan eläkkeen ja viimeisen palkan suhdetta. Tämän korvausasteen ylläpitämiseen on käytetty ikääntyneiden korkeampia karttumia. Keskimääräistä uraa koko ikänsä tekevillä on korvausaste helposti kymmenenkin prosenttiyksikköä korkeampi.

Yhteiskunnan kannalta voi olla taloudellisempaa, että kaikkien edunsaajien työeläkkeet hoidetaan tästä massatuotantojärjestelmästä. Euroopasta on valitettavia esimerkkejä, joissa joidenkin edunsaajaryhmien mielenkiinto on siirtynyt lisäeläkejärjestelmiin.

Mikko Karpoja
Kirjoittaja on Elon aktuaaritoimesta vastaava johtaja

Kirjoitus on julkaistu Elon verkkosivuilla 10.10.2014

comments powered by Disqus