Eläkelupaus on lunastettava

Julkisessa keskustelussa on puhuttanut esiin nostettu ajatus muuttaa suomalaista työeläkejärjestelmää niin, että palkansaajat kantaisivat itse jatkossa suuremman vastuun eläkkeensä suuruudesta Ruotsin mallin tavoin.

Nykyinen työeläkejärjestelmämme on täysin etuusperusteinen, mikä tarkoittaa sitä, että etuuden suuruus on sovittu etukäteen. Eläke perustuu ansaitun palkan ja yrittäjillä työtulon määrään. Etuusperusteisuus turvaa eläkeläiselle ennustettavan elinikäisen toimeentulon. Työnantajien ja työntekijöiden maksaman työeläkemaksun suuruus sopeutetaan kattamaan eläkkeiden maksu.

Keijo Kouvonen

Suomen työeläkejärjestelmän yli 50-vuotinen historia on osoittanut, että ansiosidonnainen järjestelmä on meille toimiva. Luonnollisesti eläkejärjestelmää on yhteiskunnan muuttuessa jatkuvasti kehitettävä, mikä ei kuitenkaan edellytä perusperiaatteiden horjuttamista. Juuri äskettäin päästiin sopimukseen siitä, miten eläketurvan kestävyys ja tulevien sukupolvien eläkkeet turvataan pitkällä aikavälillä. Ratkaisuna ensi vuoden alussa voimaan astuva eläkeuudistus muuttaa muun muassa vanhuuseläkkeen ikärajoja ja karttumia sekä poistaa eläkemaksujen korotuspaineita pitkälle tulevaisuuteen. Eläkeuudistuksen lisäksi tuoreeseen kilpailukykysopimukseen sisältyi eläkemaksurasitteen osittainen siirto työnantajilta työntekijöille tulevien neljän vuoden aikana.

Mikä olisi sitten se vaihtoehto? Ruotsissa palkansaaja voi itse päättää osan eläkemaksunsa sijoittamisesta ja eläkkeen lopullinen suuruus riippuu rahastosijoitusten onnistumisesta. Tällainen sijoitusriskin siirtäminen eläkkeensaajille ja vakuutetuille lisäisi epävakautta ja eriarvoisuutta. Jos siirtyisimme jollakin aikavälillä sijoitussidonnaiseen eläketurvaan, nykyiset eläkelupaukset täytyisi kuitenkin huolehtia aikaisemman eläkelainsäädännön mukaan. Tämä lisäisi eläketurvan kustannuksia lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä.

Suomalaisen eläketurvan ongelma ei ole nyt tikunnokkaan nostettu etuusperusteisuus. Mahdollinen haaste voi olla se, että eläketurvan rahoituksen pitkän aikavälin laskelmissa rahastojen tuotto-odotus on asetettu tämänhetkisiin tuottonäkymiin peilaten melko korkealle tasolle. Sijoitustuottojen vaihteluun on työeläkeyhtiöissä varauduttu vakavaraisuuspuskureiden avulla. Pidemmällä aikavälillä on toki monia muuttuvia tekijöitä, joiden ennustaminen on vaikeaa, mutta eläkejärjestelmämme on todistanut aiemminkin sopeutumiskykynsä.

Huolestuttavaa viime päivien keskustelussa on huomio siitä, että vain vähemmistö suomalaisista uskoo saavansa luvatun eläkkeen. Tähän me kaikki työeläkealan toimijat voimme välittömästi reagoida esimerkiksi lisäämällä toimintamme läpinäkyvyyttä ja avoimuutta.

Kirjoittaja työskentelee työeläkeyhtiö Elon eläke- ja vakuutuspalveluista vastaavana johtajana.

comments powered by Disqus