Aivojen hyvinvointi mielessä elon tiellä

Elon tiellään, elämäänsä eläen ihminen oppii jatkuvasti asioita ja päivittää tietojaan. Ihminen huomaamattaan suorastaan imee tietoa ympäristöstä ja ammentaa sitä myös muilta. Niinpä elämänkokemus antaa uutta perspektiiviä moniin asioihin. Osaammeko tänä päivänä arvostaa tätä tosiasiaa riittävästi?

Jokaisen ihmisen taitopaletti monipuolistuu, kun rohkeasti tarttuu toimeen ja tekee erilaisia asioita – myös sellaisia, joihin omat taidot eivät luontaisesti näytä ohjaavan. Minulle, vasenkätiselle, käsityöt olivat koulussa aikamoista tuskaa kunnes tehtäväksi tuli suunnitella ja kirjailla koristetyyny. Olin innokas ja aika taitavakin piirtäjä. Opettaja hoksasi ehdottaa, että piirtäisin ensin tyynyn kuvion ja sitten vain kirjailemaan sitä kankaalle. Piirsin kukkivan puun. Vieläkin pystyn palauttamaan mieleeni jonkinlaisen sisäisen mielihyvähyrinän, jonka siivittämänä neulan ja langan käyttö kirjailussa alkoi vähitellen sujua. Minua ei harmittanut vaikka välillä jouduin purkamaan pistoja kankaalta ja usemman tunnin työkin saattoi mennä uusiksi.

Nykypäivänä vannotaan vahvasti koulutuksen nimiin. Totta kai luku- ja kirjoitustaito sekä lukujen ja määrien ymmärtäminen on tärkeätä. Jokainen meistä tarvitsee myös yleistietoa liittyen terveyteen, ympäristöön, yhteiskuntaan, luontoon ja kulttuureihin. Maailmassa, jonka internet on kutistanut melkein kyläksi, on hyvä osata vähän vieraita kieliäkin. Tietotekniset taidot helpottavat arjen sujumista, koska digitalisaatio on sähköistänyt monet palvelut.

Ei kuitenkaan pidä väheksyä taitoja ja elämyksiä, joita ihminen hankkii arjen ja monien harrasteiden keskellä kotitöissä, rakennuspuuhissa, liikuntaharrastuksissa, erilaisten käsitöiden äärellä, sormet mullassa, kynä ja väriliidut tai kirja käsissä - musiikin, laulun, lausunnan ja näytelmien lomassa, liikkuvaa kuvaa katsellessa ja kokiessa.

Kaikki tekeminen huoltaa ja trimmaa aivoja, mieltä ja kehoa.

Ihmisen, joka tekee monipuolisesti erilaisia asioita, ei tarvitse murehtia huomista. Ihminen, joka on säilyttänyt uteliaisuuden elämään ja innon oppia, löytää aina tekemistä. Työ ei tästä maailmasta lopu. Enemmän onkin kyse siitä, arvostaako työelämä riittävän monipuolisesti ihmisten erilaisia taitoja sekä sitä, että niitä voi hankkia monin eri tavoin. Kaikki ihmiset eivät ole ulospäin suuntautuneita tai estottomia ideageneraattoreita. Hiljaiset kuuntelijat ovat usein heitä, jotka lopulta toteuttavat ideat. Osa ihmisistä innostuu teoriaopinnoista, toiset taas oppivat parhaiten käytännön tekemisen kautta.

Elon tiellä vanhenemme joka päivä. Ikä tuo paitsi elämänkokemusta - joskus jopa viisautta – myös erilaisia kremppoja. Luita kivistää, keho ei palaudu rehkimisestä yhtä nopeasti kuin nuorempana. Liian lyhyet yöunet haittaavat muistia. Terveys reistaillee välillä itse kullakin. Kroonisia sairauksia ilmaantuu, ja ne alentavat usein stressinsietokykyä tai verottavat ns. venymiskykyä. Tahtia on hidastettava ja löydettävä uusi tekemisen, levon ja palautumisen suhde.

Työn merkitystä ihmisen toimintakyvylle ja terveydelle ei pidä väheksyä. Työ tuo ryhtiä päiviin. Se tarjoaa usein luontevan väylän yhteisöllisyyteen. Työ ehkäisee syrjäytymistä ja vähentää myös yksinäisyyttä. Se ylläpitää ja parantaa toimintakykyä ja oppimisvalmiuksia.

Työelämään on aina kuulunut muutos. Kekseliäät ja kätevät ihmiset ovat kautta aikojen kehittäneet erilaisia työkaluja töitä helpottamaan. Ihminen on suunnitellut ja rakentanut erilaiset tekniset vempaimet ja ottanut ne käyttöön. Me ihmiset luomme myös teknologisen tulevaisuutemme ja viime kädessä päätämme, mihin tarpeisiin teknologisia ratkaisuja haluamme käyttää.

Ihmisen toiminnassa sosiaalinen vuorovaikutus on tärkeässä roolissa. Haluamme jakaa ajatuksia ja kokemuksia. Leiritulien tarinoiden ääreltä kehitys on tuonut meidät digitaalisten leiritulien äärelle: Ihmiset näpyttelevät erilaisten, älylaitteiksi väitettyjen, taskuun vaivattomasti solahtavien tai ranteessa keikkuvien laitteiden näyttöjä, kun viestivät muitten ihmisten kanssa - kuin lennossa - ympäri maailmaa levittäytyneitä taivaskanavia myöten.

Olemme kulttuurievoluutiossa tehneet nykyhetkestä katsottuna aikamoisen harppauksen kalliomaalauksista nettiaikakauteen. Ihmisen kehitys biologian, fysiologian, tunteiden ja henkisten toimintojen osalta ei kuitenkaan ole ottanut mitään suuria harppauksia. Ihminen tarvitsee edelleen lepoa, riittävästi unta, monipuolista ravintoa, liikuntaa ja henkisiä virikkeitä – kaikkea sopivassa mitassa. Ja tämä mitta on aina jossain määrin yksilöllinen.

Digiaikakauden maailmassa työ on suunniteltava uusiksi.

Tarkasteluun on nostettava kaikki työhön liitetyt tekijät kuten työajat ja paikat, missä töitä tehdään. Mikä on työn sisältö ja miten se ajan saatossa muuttuu? Miten ihminen oppii työssä? Miten ihminen kehittää työtään? Kuka kantaa vastuun työntekijän turvallisuudesta? Miten ihminen, joka jaksaa tehdä töitä muutaman tunnin silloin tällöin, voi olla porukoissa mukana? Miten työ- ja vapaa-aika lomittuvat uudella tavalla? Mitä on tulevaisuuden yrittäjyys, entä palkkatyö?

Yhteiskunta pyörii ajattelevien ihmisten varassa. Aivojen ja kehon hyvinvointi voidaan nähdä alustana mielen toiminnalle. Ihminen ei toimi mielekkäästi, jos aivojen sähkökemiallinen tila ja aineenvaihdunta ovat pahasti niksahtaneet pois tasapainosta. Näin voi käydä, jos ihminen pyrkii loputtomasti venymään aina vain lisääntyviin fyysisiin ja henkisiin haasteisiin unohtaen levon ja palautumisen tärkeyden.

Miten huolehditaan siitä, että jotkut ihmiset eivät rehki liikaa ja peräti sairastu pitkittyvän ylirasituksen seurauksena? Vakava ja pitkittyvä fysiologinen rasitustila voi edetä uupumustilan kautta vakava-asteiseen masennukseen. Pitkittyvä haitallinen stressi on tutkimusten mukaan myös sydän- ja verisuonisairauksien sekä mm. sokeritaudin riskitila. Ylikierroksilla oleva ihminen ei koe väsymystä. Hän ei välttämättä havaitse virheitä eikä tilannetajunsa rapautumista.

Ihmisen elämä voi mennä monin tavoin solmuun, kun eri tekemiset ja niihin liittyvät asiat menevät keskenään sekaisin. On hyvä muistaa, että kukaan meistä ei ole täysin suojassa tällaiselta tilanteelta. Siksi olisi tärkeätä jatkuvasti muistuttaa ihmisiä levon tarpeesta. Kukaan ei jaksa loputtomiin.

Peräänkuulutan välittämisen kulttuuria: uskallusta ilmaista huolensa toiselle ihmiselle hänen jaksamisestaan silläkin uhalla, että sählääjäksi muuttunut ihminen suuttuu asioihinsa puuttumisesta.

Riittävästi ei mielestäni myöskään puhuta siitä, että osa ihmisistä kuihtuu ja syrjäytyy, kun heille ei ole mielekästä tekemistä. Ihminen ei aina itse oivalla, mitä kaikkea hänkin voisi omalta osaltaan tehdä. Arki- ja työelämän taidot rapistuvat, jos niitä ei pääse käyttämään. Siksi toivon myös ymmärrystä heille, jotka joutuvat näitä taitoja opettelemaan. Annetaan heillekin mahdollisuus. Tässä tarvitaan paitsi suvaitsevaisuutta, myös esimerkiksi työpaikoille ihmisiä, joiden tehtävänä on olla työtaitoja opettelevien tukena. Jokainen meistä tunnistaa itsessään taidon, joka on uinumassa ja vaatii herättelyä: Polkupyöräily ei suju, jos ei ole pyöräillyt vuosikymmeniin. Kieli tuntuu kankealta ja sanojaan joutuu hakemaan, jos ei ole vuosiin aktiivisesti puhunut vierasta kieltä.

Yhteiskunnan menestys on ajattelevissa, myötätuntoisissa ihmisissä. Ihmisten erilaisuus tuo tähän oman rikkautensa. Kyse on kollektiivisesta, inhimillisestä taitopaletista, joka tarjoaa valtavan määrän mahdollisuuksia kehittää yhdessä hyvää tulevaisuutta.

Kiti Müller

Kirjoittaja on yksi Elon Hulluna Hyvinvointiin -seminaarin esiintyjistä. Kiti Müller on koulutukseltaan neurologi, joka työskenteli 25 vuotta Työterveyslaitoksella. Hän siirtyi laitoksen Aivot ja työ -tutkimuskeskuksen johtajan ja tutkimusprofessorin tehtävästä marraskuussa 2014 Nokia Technologiesin Digital Health Labiin.

Kiti Müllerin ajatuksia voi lukea lisää blogista Ajatusfiilailua osoitteessa http://kitimuller.com/. Müller kirjoittaa myös Tiedekokki -blogia www.tiede.fi ja visertelee twitterissä @KitiMuller. Aivojen hyvinvoinnista ja työelämästä löytyy tietoa myös osoitteesta http://www.ttl.fi/fi/tyoterveyslaitos/organisaatio/ratkaisujen_kehittaminen/aivot_tyossa/Documents/Aivotutkimus_tyoelama_KitiMuller_2014.pdf

comments powered by Disqus