Parempien vessojen puolesta

Hanno Airaksen ja Tommi Virkin luotsaaman Novosan Oy:n kärkituote on vedetön pisuaari. Miehet uskovat ekologisten ja hygieenisten saniteettitilojen olevan tulevaisuutta.

Kun Hanno Airas ja Tommi Virkki alkoivat myydä pisuaareja, heille naurettiin. Nyt heidän yrityksensä Novosan Oy on saavuttanut vankan jalansijan Suomessa. Seuraavaksi tähdätään ulkomaille. Tien menestykseen ovat auranneet kova työ, työntekijöistä huolehtiminen ja järkkymätön usko omaan asiaan.

Yökerho kuului kaupungin fiineimpiin, mutta vessassa haisi. Kolmesta pisuaarista vain yksi oli käytössä, kaksi muuta oli peitetty mustilla jätesäkeillä. Näinkö huonossa jamassa suomalaiset vessat ovat? Eikö täällä mietitä tätä asiaa yhtään? Hanno Airas ajatteli.

Elettiin maaliskuuta 2009. Hanno oli käymässä Suomessa Saksasta, missä hänen kauppatieteen opintonsa olivat jo loppusuoralla. Saksalaisissa yleisövessoissa hän oli nähnyt vedettömiä pisuaareja. Ne säästivät luontoa, eivätkä haisseet. Miksei hienon helsinkiläisyökerhon miestenhuoneessa ollut sellaisia?

Hanno päätti kokeilla, olisiko tuhansien järvien maassa – jossa vessat huuhdeltiin juomavedellä – tilaa vaihtoehdoille. Hän oli jo aiemmin haaveillut yrityksen perustamisesta, vaikka toimiala oli puuttunut. No, nyt hän alkaisi myydä pisuaareja! Yrityksen nimeksi tuli Novosan – uusi saniteetti.

Saman vuoden marraskuussa Hanno nappasi yhtiökumppanikseen Tommi Virkin, johon hän oli tutustunut työskennellessään kesäisin lumilautojen maahantuojalla. Tommilla oli vankka kokemus myyntiedustajan työstä.

Nuoret miehet onnistuivat vakuuttamaan sveitsiläisen pisuaarivalmistajan ja nappasivat edustuksen muiden kiinnostuneiden nenän edestä. Valmistajalla oli alkuinvestointivaatimus: heti ensimmäisenä olisi tilattava 150 pisuaaria. Miehiä iso tilaus ei hirvittänyt, vaikka se nieli puolet alkupääomasta. Pian Hannon isän omakotitalon vintti Keravalla oli täynnä pisuaareja. Umpeen vedetty uima-allas täytettiin pisuaarien pesuaineilla.

Vedetön pisuaari oli Novosanin kärkituote, jolla homma saatiin käyntiin. Mutta se oli vasta alkua. Ekologiset ja hygieeniset saniteettitilat ovat tulevaisuutta, miehet uskoivat.

– Meillä oli hirveä luotto asiaamme. Uskoimme, että tämä on hemmetin hyvä homma, Tommi muistelee.

Epäilijöitä löytyi.

– Tuttavapiirissämme naureskeltiin, että jätkät alkaa myydä vedettömiä pisuaareja, vaikka voitaisiin myydä mitä tahansa. Minullekin sanottiin, että olen ennen myynyt seksikkäitä tuotteita ja nyt myyn jotain pissakippoa.

Ekologinen ei tarkoita kallista

Pissakipon myymisessä oli aluksi haasteensa. Tuhansien järvien maassa ei oltu kiinnostuneita veden säästämisestä, vaikka yksi vedetön pisuaari voi säästää vuodessa jopa 100 000 litraa vettä.

– Soittelimme asiakkaille ja myimme pisuaaria, mutta vedensäästöön ei meinattu uskoa. Eikä siihen, että vedetön pisuaari voi olla hajuton, Hanno kertoo.

– Ihmisillä oli sellainen mielikuva, että ekologinen on kallista, vaikka todellisuudessa se tulee pitkällä aikavälillä halvemmaksi. Suomessa on se ongelma, että saniteettitilat nähdään vain pakollisina kuluerinä. Toisaalta taas kulueriä, kuten vedenkulutusta, ei tarkkailla, kuitataan vain lasku.

Alkukankeus ei yrittäjien uskoa horjuttanut. Pikkuhiljaa bisnes alkoi rullata kovan työn ja aktiivisen yhteydenpidon seurauksena. Hyötyä oli myös pisuaarien mainostilasta, joka sijaitsee suoraan käyttäjän katseen alla. Toimituksen aikana mainostekstin ehtii lukea varmasti.

– Jostain syystä suurin osa asiakkaista ei vaihtanut meidän mainosta omaansa. Mainoksemme kertoo pisuaarin käyttäjälle firmasta ja säästövaikutuksista. Kasvua tuli sitäkin kautta.

Jossain vaiheessa alkuvaiheen epäilijät ja naureskelijatkin alkoivat kysellä, voisiko Novosanille päästä töihin.

Novosan Oy:n Hanno Airas ja Tommi Virk haluavat muuttaa saniteettikulttuuria

Vessakin voi olla elämys

Novosanin vedettömät pisuaarit ovat saaneet rinnalleen muitakin tuotteita, kuten käsikuivaimia, vettä säästäviä suuttimia ja kierrätyspaperista valmistettua vessapaperia. Yrityksen päämääränä ovat julkiset wc-tilat, joissa huomioidaan käyttäjä ja käyttökokemus. Se tarkoittaa toimivaa, hygieenistä ja miellyttävää vessaa. Sellaista, josta asiakas poistuu hymyillen. Harva tulee ajatelleeksi, miten esimerkiksi digitaalisuutta voitaisiin hyödyntää vessoissa. Voidaan esimerkiksi tukea siivousta seuraamalla kävijämääriä. Sekin säästää rahaa ja aikaa.

– Miksi siivooja käy kuittaamassa siivouslistan vessassa turhaan, kun hänellä on muutenkin kiire? Miksei hän mene sinne vasta silloin, kun siivoukselle on tarvetta? Tommi kysyy.

– Vessoissa voi olla myös elämyksellisyyttä, esimerkiksi audiovisuaalisia elementtejä, Hanno maalailee.

– Veikkaan, että parin vuoden kuluttua nämä visiomme ovat totta.

Kaiva kätketyt kyvyt esiin

Hyvä työnantaja. On haastavaa olla sellainen. Etenkin, kun firma kasvaa nopeasti. Ensin oltiin parin hengen pikkupulju, nyt jo 13 hengen kasvuyritys, jonka työntekijöistä osa on ripoteltu ympäri maata.

Hanno ja Tommi osaavat luetella, miten työnantajan ei ainakaan tule toimia: Ei arvosteta työntekijöitä. Ei kiitetä, vaikka siihen olisi aihetta. Tehdään omat työt tietämättä, mitä työyhteisössä tapahtuu. Ei puututa siihen, että työntekijä tekee liikaa töitä. Ei kommunikoida, ja jos kommunikoidaan, sanotaan vain negatiiviset asiat.

– On hyvä, että itsellä on huonojakin kokemuksia esimiehistä, niin osaa sitten toimia toisin, Tommi naurahtaa.

–Mutta helppoa se ei aina ole, kun töissä on erilaisia ihmisiä, joilla on eri odotukset ja tarpeet. Pitäisi saada työntekijä avautumaan ja kertomaan itsestään.

Työntekijään tutustuminen kannattaa. Silloin voi saada myös mukavia yllätyksiä. Ihmiset osaavat monenlaisia asioita, joista yritys voi hyötyä paljon. Lisäksi vaihtelevat työtehtävät lisäävät työntekijän motivaatiota.

– Työntekijämme Mirkka hoiti aiemmin myyntiedustajien buukkausta. Sitten kävi ilmi, että hänellä on myös graafisen suunnittelun osaamista. Nyt Mirkka tekee meille nettisivujen kehitystyötä ja sisäistä uutiskirjettä. Hänellä on ihan erilainen rooli yrityksessä.

Novosan on palkannut pääasiassa nuoria ihmisiä, joilla on erilaiset odotukset työhyvinvoinnin suhteen kuin nelikymppisillä perustajilla.

– Nykyään työntekijä odottaa, että hänestä pidetään hyvää huolta. Jos firmassa on huono ilmapiiri, vaihdetaan työpaikkaa. Odotukset ovat muuttuneet, ja hyvä niin, Tommi summaa.

Työhyvinvointiin kannattaa panostaa siksikin, että se vaikuttaa asiakkaisiin.

– Jos myyntiä tekee paskalla fiiliksellä, niin kyllähän se valitettavasti kuuluu ja näkyy rivien välistä. Se on tosi iso tekijä myyntityössä. Tai jos asentajamme menee hommiin huonolla asenteella, se ei ole hyvä juttu, Tommi sanoo.

Hanno kutsuu työhyvinvointia ”positiiviseksi oravanpyöräksi”: Tyytyväinen työntekijä saa aikaan tyytyväisen asiakkaan, ja hyvä asiakassuhde aiheuttaa lisää työhyvinvointia.

Puhtia pulkkamäestä

Entäs yrittäjien oma hyvinvointi? Kysymyksen jälkeen tulee hetkeksi hiljaista. Molemmat miehet elävät ruuhkavuosia.

– Onhan sitä välillä aika väsynyt, kun on kasvava yritys ja kasvava perhe. Voin sanoa suoraan, että laiminlyön omaa työhyvinvointiani kiireeseen vedoten. Odotan, että lapseni alkaa taas nukkua. Nyt hän saattaa herätä kahdeksan kertaa yössä, Hanno paljastaa.

Omista harrastuksista tingitään ensimmäisenä. Salille ei aina ehdi, mutta liikuntaa saa myös pulkkamäessä lasten kanssa. Eikä töitä tarvitse tehdä tuolilla nököttäen, kun toimistossa on sähköpöydät.

– Sekin lisää yrittäjän hyvinvointia, että saa tehtyä rästihommia, Tommi huomauttaa.

– Oman ajankäytön tehostaminen on iso juttu, siihen pitää panostaa, ettei tule stressiä.

– Asioiden delegointi helpottaa, Hanno jatkaa.

– Se vaikuttaa sekä yrittäjään, jolle tulee vähemmän taakkaa, että työntekijään, joka saa lisää mielenkiintoisia työtehtäviä

Hanno ja Tommi tietävät, että asiakastyytyväisyys on riippuvainen työntekijöiden hyvinvoinnista.

Länsinaapurin kautta maailmalle

Toimiston ikkunasta aukeaa näkymä Helsingin Vanhankaupunginselälle. Valoisaan rantapuistoon kiireinen yrittäjäkin ehtii välillä haukkaamaan happea ja lepuuttamaan silmiään.

Osa Novosanin myyntiedustajista istuu Turussa, Tampereella ja Oulussa. Muutaman kerran vuodessa pyritään järjestämään koko porukka samaan paikkaan työn tai huvin merkeissä. Viimeksi pohdittiin yrityksen kehitystä yhteisessä workshopissa. Sen jälkeen mentiin lätkämatsiin. Lisäksi myyntiryhmä tapaa aina välillä toisiaan jossain päin Suomea.

Toimitusjohtaja Hannolla ja kehitys- ja markkinointijohtaja Tommilla oli aluksi oma huone toimiston yläkerrassa. Nyt he aikovat siirtää työpisteensä alakertaan, samaan huoneeseen työntekijöiden kanssa, Tommi kertoo.

– On kivempi istua täällä muiden kanssa.

On kulunut melkein seitsemän vuotta siitä hetkestä, kun Hanno Airas seisoi yökerhon vessassa ja päätti ryhtyä tekemään yleisövessoista parempia. Novosanilla menee hyvin, mutta mitään ei ole saatu ilmaiseksi. Tärkein oppi matkalla on ollut se, että töitä pitää tehdä. Uurastus kannattaa, siitä kertoo yli 90 prosentin asiakastyytyväisyys.

Töitä paiskitaan edelleen, koska Novosan haluaa muuttaa saniteettitilakulttuuria. Ensin Suomessa, sitten ulkomailla. Maailmanvalloitus alkaa tänä vuonna Ruotsista. Novosania vie eteenpäin vahva usko siihen, että parempia, ekologisempia ja miellyttävämpiä vessoja tarvitaan kaikkialla.

– Vessahan on yrityksen käyntikortti! Tommi kiteyttää.

comments powered by Disqus