Mikä esiintymisessä pelottaa?

Esiintymisjännitys, ramppikuume, lavakammo – yleisellä vaivalla on monta nimeä, mutta ilmiön laajuuteen nähden sitä on tutkittu varsin vähän. Jos mietit, että olet yksin pelkosi kanssa, älä huoli, esiintymisjännitys on yleinen ja selätettävissä oleva kiusa.

Satapäinen yleisö asettuu omille paikoilleen hämärässä elokuvateatterissa. Kuhina ja hiljainen rupattelu vaimenevat. Valot himmenevät entisestään. Lavalle salin etuosaan lävähtää kirkas valokeila. H-hetki on koittanut. Elo-kuvissa-kiertueen tapahtuma Helsingin Tennispalatsissa on alkamassa.

Kulisseissa odottaa vuoroaan Elon kehityspäällikkö Jukka Lehmussaari. Vaikka Lehmussaari kouluttaa viikoittain omaa väkeä ja yhteistyökumppaneita eläkevakuutusasioista, ei hän koe olevansa kovin tottunut esiintyjä. Lehmussaarta jännittää ennen jokaista esiintymistä.

– Kun odotat lavalle menoa, siinä on kynnys ylitettävänä. Silloin pelko tai jännittäminen tuntuu vahvimmin, kertoo Lehmussaari.

Kun Lehmussaari pääsee lavalle, pahin on jo takana. Ääni ja hengitys kulkevat tasaisesti. Kädet eivät enää hikoile ja sydämen syke tasaantuu. Yleisökin vastaa naurahduksella esityksen alkukevennykseen. Tästä on hyvä jatkaa esiintymistä.

Esiintymispelon anatomia

Esiintymisjännityksessä ihmisen autonominen hermosto reagoi vaativaan tilanteeseen ja adrenaliinin eritys kiihtyy. Esiintymispelosta kärsivä ihminen kokee jännityksen niin voimakkaasti, että se häiritsee tai estää esiintymisen. Esiintymisjännityksestä moni taas saa pelkästään positiivista energiaa esiintymiseen.

– Jännitys on positiivinen juttu. Sitä ei suinkaan pidä kokea negatiivisena, Lehmussaari sanoo.

Lehmussaari näkee jännittämisen hyvänä ja luontaisena osana esitystä. Liika rentous voi hänen mukaansa kääntyä itseään vastaan, kun taas pieni jännitys pitää mielen keskittyneenä.

Esiintymisjännitys näkyy yllättävän harvoin ulospäin, joten emme usein tiedä muiden jännityksestä mitään. Tästä syystä luulemme olevamme vaivan kanssa yksin, vaikka kaikki muutkin jännittävät. Jännitys on hyvin yksilöllinen tuntemus, jonka voimakkuus ja taustalla olevat syyt ovat yksilöllisiä. Myös jännityksen sietokyky vaihtelee.

Esiintymisjännitys tuntuu sekä kehossa että mielessä. Tavallisesti jännitys näkyy hermostuneisuutena tai levottomuutena, mutta voi ilmetä myös fyysisinä reaktioina, kuten esimerkiksi sydämen sykkeen kiihtymisenä, hikoiluna, vapinana tai hengitysrytmin muutoksina. Esiintyjän ajatuksiin saattaa myös nousta epäilyjä esityksen kiinnostavuudesta ja kriittisyys omaa esiintymistä ja esiintymistaitoja kohtaan voi kasvaa. Vaikka oireet voivat olla voimakkaitakin, ei kyseessä ole vaiva, jota ei voisi helpottaa.

– Aluksi lavalle nouseminen oli selkeästi pelottavaa, mutta sittemmin se on muuttunut enemmän jännittäväksi ja kiehtovaksi. Kun lavalla oloon oppii suhtautumaan oikein, siitä tulee kiehtova matka, jossa et koskaan tiedä, millaiseksi esitys tulee muotoutumaan edetessään, Lehmussaari kertoo.

Mutta miksi esiintyminen pelottaa?

Mindfulness-ohjaajana työskentelevä Mari Rasimus on työnsä myötä pohtinut myös esiintymispelkoa. Rasimus on itse kärsinyt vuosikausia jatkuneesta esiintymispelosta, joten hän tietää, mistä puhuu.

Ala-asteella Rasimus oli vielä innostunut esiintyjä ja koulun näytelmien päärooleissa, mutta yläasteella esiintyminen alkoi pelottaa.

– Olin aina ollut tunnollinen ja hyvä koulussa. Yläasteella se ei enää ollutkaan niin hyvä juttu. Aloin pelkäämään negatiivista palautetta, mitä tuli vaikka siitä, kun viittasi tunnilla tai oli jollain tapaa muuten esillä, Rasimus kertoo.

Esiintymispelko seurasi Rasimusta läpi lukion ja yliopisto-opiskelujen. Hän alkoi uskoa, ettei olisi hyvä esiintyjä, minkä vuoksi ei hakeutunut esiintymistilanteisiin, vaikka ei niitä suoranaisesti vältellytkään. Työelämässä esiintymisestä alkoi kuitenkin tulla Rasimukselle rutiinia ja jännityskin alkoi hellittää hieman otettaan. Lopullisesti hän on päässyt purkamaan ja käsittelemään pelkojaan vasta viime vuosina mindfulnessin ja itsetutkiskelun kautta ja sitä myötä myös lähes eroon niistä.

– Kyllä minua vieläkin saattaa jännittää esiintyminen, mutta ymmärrän, että se on normaalia ja sen on vain kehollinen reaktio eikä se vaikuta minun minäkuvaani. Tietyllä tapaa hyväksyn, että asia on näin.

Myös Rasimuksen mielestä sopiva määrä jännitystä on pelkästään hyväksi, koska se valmistaa elimistön tilaan, jossa ihminen pystyy antamaan parhaimpansa. Pelon ja jännityksen raja menee kuitenkin siinä, kun esiintymisjännityksestä tulee niin hallitsematonta, että alkaa kokonaan vältellä esiintymistilanteita.

Rasimuksen mukaan ihminen asettaa itsensä esiintyessään haavoittuvaiseksi ja on silloin tekemisissä ihmisyyden perustavanlaatuisten tarpeiden kanssa.

– Me asetamme itsemme tietyllä tapaa uhkaan, että emme ole hyväksyttyjä tai rakastettuja. Siitä nousee todella epämiellyttäviä tunteita kuin vaikka häpeä, mikä on varmaan yksi kamalimmista tunteista, mitä ihminen voi tuntea.

Ihmiselle on luontaista vältellä ikäviä tunteita ja tilanteita, missä niitä voisi joutua kokemaan. Jos tunteita alkaa pelätä, saattaa päätyä välttelyn kierteeseen, josta voi olla hankala päästä pois.

Voiko esiintymispelko olla yrittäjyyden este?

Lehmussaari ja Rasimus ovat samaa mieltä siitä, ettei esiintymispelko ole este yrittäjyydelle. Esiintymistä vierastava tuskin hakeutuu ammattiin, jossa tulee olla jatkuvasti esillä. Jännitys taas vähenee harjoituksella.

– Yleensä työssä esitykset toistuvat samanlaisina, joten ajan kanssa ne tulevat tutuiksi ja esiintymisestä tulee rutiinia, Lehmussaari summaa.

Lehmussaari kannustaa myös järkeistämään oman esiintymispelkonsa.

– Kohtaa realiteetit ja hahmota pelkosi tosiasioiden perusteella äläkä itseluottamuksen puutteen tai kriittisten ajatusten kautta.

Lehmussaaren mielestä on tärkeää pystyä arvioimaan itseään oikean yleisön silmin ja hakemaan siitä luottamusta omalle esiintymiselle. Hyväksi keinoksi hän mainitsee esiintymisen videoinnin, jolloin itseään pääsee tarkkailemaan jälkikäteen yleisön silmin.

Rasimuksen mukaan yrittäjyydessä suurimmat pelot ovat usein muissa asioissa, kuten esimerkiksi toimeentulon varmistamisessa. Oli pelko mikä tahansa, hän kannustaa kohtaamaan sen ja katsomaan, onko sillä todellisuuspohjaa.

– Iso osa peloistamme on tavalla tai toisella mielemme tuotosta ja nekin pelot pystyy purkamaan. Myös aivoja pystyy muokkaamaan harjoittelemalla. En siis näe, että olisi mitään estettä, mitä ei pystyisi ohittamaan, Rasimus summaa.

Mari Rasimuksen yhdeksän vinkkiä esiintymisjännityksen voittamiseen

  1. Valmistaudu: ”Isoin pelkoni on ollut se, että esiintymistilanteessa tulee täydellinen blackout. Sen takia haluan edelleenkin valmistautua tosi hyvin esiintymistilanteisiin. On aina hyvä olla jokin tuki, Powerpoint-esitys tai paperi, josta voi tarpeen tullen katsoa.”
  2. Rutinoidu: ”Vaikka jännittäisi tai pelottaisi, kannattaa vain laittaa itsensä esiintymistilanteisiin. Aina kun huomaa, että esiintymisestä selviää hengissä, se on seuraavalla kerralla helpompaa.”
  3. Muuta tilannetta omalla ajattelullasi: “Ajattele, että yleisö on sinun kanssasi samalla puolella. Yleisö ei ole sinun vastustajasi, joka vain odottaisi, että mokaat.”
  4. Ole vain viestinvälittäjä: “Kyse ei ole sinusta, vaan olet välittämässä jotain asiaa tai viestiä yleisölle ja yrität saada aikaiseksi vuorovaikutusta. Pelko ja jännitys juontavat usein siitä, että ajattelemme esiintymisessä olevan kyse minusta, mikä on vähän itsekeskeinenkin ajattelutapa.”
  5. Muista hengittää: “Ota ennen esiintymistä hetki keskittyen omaan hengitykseen ja yritä ankkuroitua siihen. Samalla voit havainnoida, mitä omassa kehossa tapahtuu. Yleensä tunne, kuten esimerkiksi jännitys, menettää energiansa siinä vaiheessa, kun se havainnoidaan ja nimetään.”
  6. Videoi esiintymisesi tai pyydä palautetta yleisöltä: “Pyydä palautetta joltakin, joka istuu yleisössä. Jännittäminen harvoin edes näkyy yleisölle ja kaikki positiivinen palaute auttaa.”
  7. Täydellistä suoritusta ei ole: “Siitä kannattaa päästää irti, että peilaa omiin odotuksiin tai täydelliseen suoritukseen. Kannattaa sen sijaan siirtää huomio positiivisiin onnistumisen kokemuksiin. ‘Muistin kuitenkin 95% ja sain pari yleisön jäsentä nauramaankin!’”
  8. Et ole yksin: “Ihmiset, keitä me luulemme rennoiksi, jännittävät myös. Me olemme samassa veneessä, koska jännitämme kaikki jonkin verran.”
  9. Mindfulness-harjoitteet: “Niissä pystyy pikkuhiljaa ottamaan etäisyyttä esimerkiksi tunteisiin ja ymmärtämään, ettet itse ole se tunne, vaan tunnereaktio on vain kehossa.“
comments powered by Disqus