Kilpailukykyä työhyvinvoinnista

Työhyvinvointi syntyy työpaikan arjessa, jossa piilee myös avain yrityksen kilpailukykyyn. Vaikka ensisilmäyksellä kilpailukyky ja työhyvinvointi vaikuttavat irrallisilta asioilta, ovat ne toistensa vankkumattomat tukipilarit.

Elon ja LähiTapiolan julkaisema raportti Kilpailukykyä työhyvinvoinnista – Tarkastelussa suomalaisten työpaikkojen toimet työhyvinvoinnin kehittämiseksi perustuu kyselytutkimukseen, jossa yli 1000 työntekijää ja lähes 900 työnantajan edustajaa kertoi oman näkemyksensä työhyvinvoinnin nykytilasta ja kehitystarpeista työpaikallaan.

Tutkimuksen tuloksista silmiinpistävin on se, että käsitykset työyhteisön hyvinvoinnin tasosta eroavat selkeästi työntekijöiden ja työnantajien välillä. Työnantajat antavat työhyvinvoinnin arvosanaksi 7,9 ja työntekijät 6,8.

Mitä työhyvinvointi tarkoittaa?

Julkisessa keskustelussa työhyvinvointia tarkastellaan usein hyvin kapeasti, keskittyen joko työterveyshuoltoon tai virkistäytymiseen. Suppea käsitys työhyvinvoinnista vaikuttaa suoraan siihen, miten työntekijät kokevat työhyvinvointinsa, ja millaisia toimenpiteitä työhyvinvoinnin eteen työpaikoilla tehdään.

Omaa työhyvinvointia arvioidessa yksi voi ajatella henkistä hyvinvointia, motivaatiota ja hyvää esimiessuhdetta, toinen virkistyspäiviä ja mukavia lounaita työkavereiden kanssa. Todellisuudessa työhyvinvointi kattaa nämä kaikki, ja niiden lisäksi vielä useita isoja kokonaisuuksia, kuten työn organisoimisen, työilmapiirin ja työterveyshuollon. Ei ihme, että samalla työpaikalla työskentelevät henkilöt voivat arvioida työyhteisön hyvinvointia aivan eri tavalla.

Ihmiset arvostavat työpaikoilla yllättävän samankaltaisia asioita. Elon ja LähiTapiolan tutkimuksessa tiedusteltiin tapoja parantaa työyhteisön hyvinvointia ja työssäjaksamista. Kysymys poiki yli 900 avointa vastausta. Eniten vastaajat kaipasivat avoimen keskustelun lisäämistä ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien parantamista.

Työhyvinvointi on kilpailukykyä

Elon ja LähiTapiolan raportissa tarkastellaan työhyvinvointia erityisesti yritysten kilpailukyvyn kannalta.

Nykykeskusteluissa kilpailukyvyn parantamisen keinoiksi mielletään usein työtuntien lisääminen tai työvoimakustannusten hillitseminen. Yhä pidemmät päivät tai tiukempi tahti ovat kuitenkin omiaan nakertamaan työntekijän jaksamista ja hyvinvointia.

Kilpailukyvyn kulmakivet, kuten motivaatio, hyvä johtaminen, tuloksellinen työ ja innovatiiviset työntekijät syntyvät työhyvinvoinnista. Työhyvinvoinnin kehittäminen lisää työntekijöiden työkykyä ja sitoutuneisuutta ja vähentää sairauspoissaoloja.

Katseen siirtäminen työtunneista ja euroista työpaikan ilmapiiriin ja työhyvinvointiin on palvelus, joka jokaisen yrityksen kannattaa itselleen tehdä. Motivoitunut työntekijä on yritykselle voimavara, josta kilpailukyky ponnistaa.

Työhyvinvoinnin teesit

Tunnista käsite

Työhyvinvoinnin kehittämisen ensimmäisen askel on tunnistaa, mitä työhyvinvointi oikeasti tarkoittaa. Työpaikalla kannattaa keskustella yhteisesti, mitä kaikkea siellä jo tehdään työhyvinvoinnin puolesta.

Osallista

Parhaat työhyvinvointitoimet löytyvät työntekijöiden osallisuuden kautta. Osallisuus antaa työntekijöille mahdollisuuden vaikuttaa työolosuhteisiin, mikä lisää työhyvinvoinnin kokemusta.

Ymmärrä oma roolisi

Vaikka työhyvinvointi kuuluu yritysjohdolle, ei koko vastuuta voi sälyttää johdolle ja esimiehille. Oman roolin tunnistaminen auttaa työhyvinvoinnin kehittämisessä. Jokainen voi vaikuttaa esimerkiksi työilmapiiriin ja työkulttuuriin.

Uskalla kokeilla

Parhaat käytännöt löytyvät kokeilemalla. Se, mikä toimii muualla, ei välttämättä toimi omalla työpaikalla. Työhyvinvointitoimenpiteille kannattaa asettaa tavoitteita, jotta voidaan arvioida, ovatko toimenpiteet sopivia ja tehokkaita.

Lue lisää Elon sivuilta

comments powered by Disqus