Elon poluilta - Intohimona eläkkeet

Kuka: Satu Saulivaara, eläkeneuvontapäällikkö Elossa
Asuu: Pusulassa miehen ja kolmen koiransa kanssa
Harrastaa: näyttelemistä, metsäretkiä ja veneilyä kesäisin
Milloin aloitit eläkealalla? 15 vuotta sitten

’’Elon eläkepalveluista Satu tässä hei. Kuinka voin auttaa?’’ vastaa aurinkoinen ääni puhelimen päässä. Ääni kuuluu Elossa eläkeneuvontapäällikkönä työskentelevälle Satu Saulivaaralle, joka aloittelee aamuaan työpisteellään asiakaspuheluihin vastaten.

Satu työskentelee eläkepalveluiden eläkeneuvonnassa, jossa hänen päivänsä kuluvat vaihtelevien tehtävien parissa. Sadun työnkuvaan kuuluu asiakaspalvelu niin puhelimitse, sähköpostitse kuin myös viime syksynä lanseeratun chatin parissa, mutta työpäiviin mahtuu myös muita mielenkiintoisia projekteja.

— Aika paljon tulee oltua erilaisissa kampanjoissa ja tapahtumissa mukana. Lisäksi olen vahvasti läsnä eläkepalveluiden viestinnässä. Melkoista sillisalaattia siis tämä arki, Satu naurahtaa.

Rakkaudesta eläkkeisiin

Sadun tie eläkealalle ei ole täysin tavanomainen tarina. Intohimon eläkeasioita kohtaan Satu kertoo syttyneen nuorella iällä – nimittäin jo yläasteella.

— Meille tultiin yläkoulussa puhumaan TEL:istä ja LEL:istä. Muut sen ikäiset nukahtelivat pystyyn, mutta minähän innostuin! Ajattelin vain, että haluan kuulla lisää, Satu kertoo.

Kiinnostus eläkkeitä ja yhteiskuntapolitiikkaa kohtaan ajoi Sadun myöhemmin lukemaan sosiaalipolitiikkaa yliopistoon, ja lopputyönkin hän päätyi kirjoittamaan eläkkeistä. Yliopiston jälkeen tie vei vastavalmistuneen harjoitteluun ja lopulta töihin sosiaaliturvan pariin. Takaraivossa jyskytti silti ajatus siitä, että eläkealalle pitäisi päästä työskentelemään.

— Nyt on 15 vuotta työskennelty tällä alalla, ja edelleen samalla innolla teen eläkkeiden parissa töitä. Jopa vapaa-ajalla huomaan välillä, että sisäinen eläkeneuvoja herää henkiin. Tuskin se sieltä koskaan katoaa kokonaan, Satu toteaa.

Yhteistyötä ja vauhdikkaita tilanteita

Eläkeneuvonnan tiimin Satu kertoo olevan pieni, mutta sitäkin vauhdikkaampi. Tylsiä tai hiljaisia hetkiä harvoin ilmenee, mikä Sadun mukaan kuuluukin työn parhaisiin piirteisiin.

— Meillä on myös tosi hyvä yhteishenki, niin eläkepalveluissa kuin ihan meidän eläkeneuvonnan tiimissäkin. Vaikka on fuusio takana, niin me oltiin jo heti alusta alkaen sellaista yhtä isoa perhettä, Satu myhäilee.

Hyvä yhteishenki välittyy myös asiakkaille tiimin valmiutena palvella asiakasta parhaansa mukaan –jopa oman osaamisen tai yksikkörajojen yli.

— Meiltä voidaan kysyä ihan mitä tahansa, ja usein kysytäänkin. Vastaus ’’tämä ei nyt kuulu minun työnkuvaani’’ ei kuulu meillä sanavarastoon, vaan lähdetään aina jollain tavalla auttamaan asiakasta. Se on helppoa, kun yhteistyö toimii, Satu lisää.

Yhteiseloa kumppaneiden kanssa

Vaikka päivät eläkeneuvonnassa kuluvat pitkälti asiakkaiden yhteydenottoihin vastaillessa ja eläkkeiden ennakkoarvioita tehdessä, kuuluu myös kumppaniyhteistyö tiiviisti yksikön arkipäiviin.

— Palvelemme Elon eläkeasiakkaita yhdessä kumppanien kanssa. Kumppanien laaja toimistoverkko on korvaamattoman tärkeä palvelukanava, esimerkiksi kun asiakkaamme suunnittelee eläkkeelle jäämistä. Paljon tuleekin oltua tekemisissä kumppanien kanssa puhelimitse ja sähköpostitse sekä eri tapahtumissa.

— Yhteiselo toimii todella hyvin ja kumppanien kanssa on mukavaa tehdä töitä. Tuntuu, että mihin tahansa kumppanien kanssa ryhtyykään, niin kaikki onnistuu, Satu lisää.

Viime aikoina kumppaniyhteistyötä on entisestään vauhdittanut voimaan tullut eläkeuudistus, joka on herättänyt paljon kyselyitä.

— Viikottain tulee oltua yhteydessä kumppaneihin eläkeuudistuksen tiimoilta. Lisäksi pyritään jatkuvasti tekemään eläkeuudistusta tutummaksi kumppaneille pitämällä koulutuksia ja työstämällä uutta, selkeää materiaalia uudistuksesta, Satu kertoo.

— Terveisinä siis, että eläkeuudistuksesta kannattaa nyt olla kuulolla. Mikäli on jotain epäselvää, niin ollaan aina puhelimen päässä ja valmiita viemään teidät eläkeuudistuksen syövereihin, Satu vinkkaa.

 

Satu vinkkaa: Kolme pointtia, jotka jokaisen tulee tietää eläkeuudistuksesta

1. Miten vanhuuseläkeikä muuttuu?

  • Vanhuuseläkkeen ikärajaa nostetaan 63 vuodesta 3 kuukaudella jokaista ikäluokkaa kohti, kunnes alaraja on 65 vuotta. Myös tämän jälkeen eläkeikä nousee. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden eläkeikä täsmentyy sinä vuonna, kun henkilö täyttää 62 vuotta. Eläkeikä nousee suomalaisten eliniän mukaan enintään 1–2 kuukautta ikäluokkaa kohti.

2. Miten eläkettä karttuu?

  • Eläkettä alkaa karttua työntekijöille 17- ja yrittäjille 18-vuotiaana. Eläkettä karttuu kaikenikäisille 1,5 prosenttia ansioista vuodessa. Vuoden 2025 loppuun asti 53–62-vuotiaat saavat kuitenkin korkeampaa 1,7 prosentin vuotuista eläkekarttumaa.
  • Työskentelystä yli alimman eläkeiän palkitaan lisäksi lykkäyskorotuksella, joka nostaa karttunutta eläkettä 0,4 prosentilla jokaista kuukautta kohti, jolla eläkkeelle jääminen lykkääntyy.

3. Uudet eläkelajit – mitä ne ovat?

  • Osittainen varhennettu vanhuuseläke - Osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä voi eläkettä ottaa maksuun joko 25 % tai 50 % kertyneestä eläkkeestä jo 61-vuotiaana. Osittainen varhennettu vanhuuseläke vähentää maksuun otettua eläkeosaa 0,4 % jokaiselta kuukaudelta, joka jää puuttumaan vanhuuseläkkeen alarajasta. Ansiotyö eläkkeen rinnalla ei ole pakollista eikä työssä ole ansiorajoja.
  • Työuraeläke - Työuraeläkkeen avulla raskasta työtä tekevät voivat jäädä eläkkeelle jo 63-vuotiaana, jos työuraa on takana 38 vuotta ja työkyky on alentunut. Lisäksi työsuhteen tai yrittäjätoiminnan päättymisestä tulee olla alle vuosi.

Tarvitsetko lisätietoja eläkeuudistuksesta?

Kysy lisää Elon asiakkaiden eläkeneuvonnasta, puh. 020 694 726
Löydät lisätietoa eläkeuudistuksesta myös osoitteesta www.elo.fi/elakeuudistus.

 

comments powered by Disqus